Etusivu | Banjo | Boris | Kuulumisia | Galleria | Tuloksia | Linkit


Kuulumisia

Vuosi 2011

11.12.2011 Kamala tilanne kisoissa

Pari viikkoa sitten Haun Marraskisoissa toteutui yksi mun painajaisista. Vähän ennen rataantutustumista kävin laittamassa kisanumeroliivin päälleni, heitin takin apukuskin penkille ja laitoin oven kiinni. Ja sitten kuului semmonen naksahdus, kun ovi menee lukkoon. Autossa siis sisällä olivat muun muassa koirat ja autonavaimet. Mä olin ulkopuolella ja ovet lukossa. Siinä sitten seisoin ja haukoin henkeä ja päässä soi: "mitä mä nyt teen, mitä mä nyt teen..".

Olin jättänyt tihkusateesta huolimatta takaoven ikkunaa muutaman sentin auki. Onneksi. Siitä ei tosin käsi kunnolla mahtunut sisään, joten ajattelin, ettei siitä ole mitään apua. Kipitin siis vinkumaan asiasta kisan työntekijöille ja joku keksi, että kokeillaan koirien mittauskepillä avata ovi raollaan olevan ikkunan kautta. Ja sehän onnistui! Ranne siinä runnoessa meni aika mustelmille, mutta se nyt oli ihan mitätön juttu siihen riemuun verrattuna, kun sain kahvan väännettyä ja oven auki. Huh! Mikä ihana autuus ja helpotuksen tunne. Kisoista ei tullut nollia, mutta mä hykertelin onnessani koko kisapäivän.




Pojat huurteisella niityllä lokakuisena aamuna

29.9. Borikselle RTK1

Viikonloppuna kisattiin kolmannen kerran rally-tokossa ja Boris sai koulutustunnuksen ja siirtyy seuraavaksi avoimeen luokkaan. Olin tosi tyytyväinen Boriksen työskentelyyn. Omasta mokasta johtuen lähti 10 pistettä pois, kun viimeisen tehtävän viimeisessä vaiheessa Boris meinasi istua vinoon ja minä tyhmästi estin sen lähtemällä liikkeelle. Jos olisin sen vaan antanut istahtaa, miinuksia olisi tullut vain 1 piste vinosta asennosta. Nyt koko viimeinen tehtävä hylättiin. Muuten koko rata oli virheetön ja Boris työskenteli ihanan aktiivisesti. 99 pistettä olisi kuitenkin näyttänyt tuloslistalla paljon nätimmältä kuin 90 pistettä. Kannattaa siis lukaista säännöt ja ohjeet jo ennen kisoja, niin ei tarvitse jälkikäteen harmitella ;)

Alla on vielä kuva ratapiirroksesta. Se on napattu kännykameralla ja sen laatu on kamala. Sen saa ehkä suuremmaksi klikkaamalla kuvaa, jos onnistun laittamaan koodit kohdilleen.


Ihana ja taitava Boris
Rally-tokon kisarata

24.9. Syksyn suunnitelmia

Rauhallisen alkuvuoden vastapainoksi vuoden loppupuolisko näyttää aika kiireiseltä. Kalenteri on täyttynyt koira-aiheisesta ohjelmasta siihen malliin, että vapaita viikonloppuja ei enää ole. Suunnitelmissa on kisata agilityssä ja rally-tokossa, osallistua koiraseurojen syyskokouksiin ja kisojen yms. järjestämiseen ja tietysti treenata ahkerasti. Olen myös menossa rally-tokon koulutusohjaajakurssille ja viikonlopun mittaiseen Terve ja hyvinvoiva koira -seminaariin. Toivottavasti sitten niiden jälkeen osaan kouluttaa rally-tokoa ja hoitaa koiriani hyvin :D

Hakunilassa käytiin kisaamassa 10.9. kolmen startin setti. Ekalta radalta tipahti tipahti yksi rima. Toka rata oli niin täysi katastrofi, että Boris jäi kokonaan ilman lihapullia. Siis ensin se karkaa lähdöstä ja kolmannen esteen jälkeen se viilettää ihan omia teitään radalla. Jätin radan kesken ja marssin kiukkuisena kahville & pullalle. Kolmas rata meni sitten ihan suunnitelmien mukaan ja saatiin toka sm-nolla. Niin ja Boriskin sai ne lihapullat. Alla olevat kuvat on siltä onnistuneelta radalta.

Kuvassa on myös Banjo uuden pantansa kanssa. Boriksella on samanlainen, mutta tietysti vaalean ruskeana. Voitettiin HSKH:n kisojen arvonnassa Kusse&Kutta -liikkeen lahjakortti, jolla nuo pannat saatiin. Noissa on hyvät heijastimet, joten tulivat todella tarpeeseen, kun täällä Kirkkonummen pöpelikössä ei ole katuvaloja kaikilla teillä. 

Banjo ja uusi panta
Hakunilan kisoissa 10.9.2011.




Agilitykuvat: Erja Suni-Räsänen

26.8. Leirikuulumiset

Rally-tokoliitto järkkäsi leirin 19.-21.8. Inkoossa, Västankvarn Gårdin koiraleirikeskuksessa. Ympärillä oli hienot maalaismaisemat ja paikalle saavuttuani suunnittelin pitkiä lenkkejä peltojen väleissä kiemurtelevilla hiekkateillä. Koirille oli kuitenkin niin paljon ohjelmaa tarjolla, ettei niistä kovin innokasta lenkkiseuraa iltaisin enää saanutkaan. Treenejä oli tarjolla todella monipuolisesti: agilityä, canicrossia, hakua, verijälkeä, taakanvetoa, koiratanssia ja näyttelyesittämistä. Niin ja tietysti oli mahdollisuus treenailla rally-tokoratoja. Koirat pääsivät leirin aikana myös fysioterapeutti Niina Sorvarin tutkittavaksi ja saimme yksilölliset ohjeet syvien lihaksien treenaamiseen.


Leirin majoitusrakennus Vilan
 

Banjo sai nivelrikkonsa takia treenata vähemmän rasittavia lajeja, kuten verijälkeä ja koiratanssia. Boris pääsi puurtamaan muun muassa agilityn ja taakanvedon parissa. Taakanveto oli tosi kiva uusi kokemus. Boris on aiemmin vetänyt pulkkaa, joten sitä ei perässä metelöivä taakka haitannut ollenkaan. Aluksi treenattiin ihan vaan kevyellä taakalla. Myöhemmin lisättiin painoa ja Boris näytti vallan nauttivan voimankäytöstä.


Taakanvedossa palkkaus eteen ja alas
Taakanvetokuvat: Suvi Ruuhonen

Oli oikein mukava leiri ja ilmatkin parhaat mahdolliset. Majoitusrakennuksen huoneet olivat aika karut, mutta eipä ne muissakaan koiraleiripaikoissa mitään luksusluokkaa ole. Järjestelyt toimivat loistavasti ja koirat saivat paljon toimintaa ja huomiota osakseen. Onnistunut viikonloppu siis kaiken kaikkiaan. Kiitos järjestäjille ja leiriläisille.

30.6. Vihdoinkin nolla!

Hau Openissa se vihdoin tapahtui! Saatiin agilityn kolmosluokassa eka nollatulos. Aika monta starttia jouduttiin juoksemaan ennen kun onnistuttiin. Monta hyvää rataa ollaan kyllä saatu aikaiseksi aiemminkin, mutta aina jossain vaiheessa rataa on käynyt joku pikkukämmi. Ja joskus niitä mokia on tehty useampiakin yhden radan aikana, mutta ei me niitä enää muistella. Nyt meillä on nollatulos kisakirjassa, hurraa :D

Boriksen luonteen muutoksista on tultu välillä kysymään ja ilokseni voin todeta, että leikkaus ei muuttanut Borista yhtään. Ja Banjon silmä on palautunut ihan normaaliksi, vaikka aiemmin epäilin sen jäävän hornerin syndrooman jäljiltä vilkkuluomen peittoon.




20.6. Boris sai kultamitalin.

Rally-tokon alkeiskurssin jälkeen päästiin Boriksen kanssa heti kokeilemaan opittuja juttuja kisoissa. Meni oikein hyvin: saatiin täydet pisteet ja voitettiin alo-luokka. Into lajia kohtaan vain kasvoi ja seuraavia kisoja on jo suunnitteilla. Liityin myös Rally-Tokoliittoon ja ilmoittauduin liiton elokuussa pidettävälle leirille. Myös Banjo on alkanut treenailemaan rt:n liikkeitä ja ehkä senkin kanssa päästään kisaamaan vielä jonain päivänä.


Pikkuveli ihailee mitalia. Boris haukottelee.


16.5. Rally-tokoa ja agilitykisoja

Kaksi tuntia rally-tokokurssia takana ja olen ihan innoissani. Tosi hauska laji, josta mulla ei ollut mitään aiempaa tietämystä. Nyt ajattelin jättää perustokon kokonaan pois ja siirrytään tämän rennomman tokon harrastajiksi. Kumpa laji vielä yleistyisi lisää, jolloin kisojakin olisi enemmän tarjolla!

Agikisoissa ollaan käyty Hyvinkäällä ja Kirkkiksellä. Menestystä ei tuloksissa näy, mutta melkein joka radalla on ollut jotain pätkiä, joihin olen ollut tyytyväinen. Näin ollen jaksan uskoa, että se nolla vielä joskus saadaan kolmosistakin.


Kuvat: Jukka Pätynen


24.2. Boris on kastroitu ja kisakausi korkattu

Siinä kävi nyt niin, että Boriksesta tuli Doris. Pitkään asian kanssa pähkäilin ja vuosia Boriksen eturauhasvaivoja hoidettiin Tardak-piikeillä. Kun sitten astutukset eivät onnistuneet ja vaivat jatkuvasti uusivat, niin päädyin lopulta kastraatioon. Toimenpide tehtiin tammikuussa ja ainakaan toistaiseksi mitään ikäviä muutoksia luonteeseen ei ole tullut.

Agilitykisoihinkin päästiin vihdoin yli vuoden tauon jälkeen. Kätevästi kisat järjestettiin Masalan lämpimässä kuplahallissa, joka sijaitsee kävelymatkan päässä uudesta kodistamme. Loistavaa menestystä ei tullut, mutta kisaaminen oli niin kivaa, että suunnitelmissa on jo lisää kisoja keväämmällä.





Vuosi 2010

9.11. Furminaattorikokemuksia

Miten ihmeessä mä olen aiemmin selvinnyt karvanlähtöajoista, kun furmiksia ei vielä ollut. Muutama viikko sitten Furminaattorista katkesi varsi ja on kyllä ollut tuskallista jyrsiä koiria vanhoilla karstoilla. Onneksi furmiksien hinnat ovat laskeneet huomattavasti, joten uuden hankkiminen ei ollut kovin suuri investointi. Toki niitä vielä jossain paikoissa myydään järkyttävillä hinnoilla, mutta esim. vapaakauppa.net myy aitoja Furminaattoreita 15 eurolla ja hinta sisältää postimaksut. Sieltä siis tilasin uuden ja nyt harjaaminen on taas mukavaa. Meillä on käytössä L-koko ja se tuntuu juuri passelilta collien kokoiselle koiralle.

Ihan ekoilla harjauskerroilla innostuin vähän liikaa ja sain Boriksen kaulan verinaarmuille. Voimaa ei siis harjatessa tarvitse käyttää. Koirapuistoon mennessäni kuulin kommentin: "Onko toi Banjo? Missä sen karvat on?". Hah, kyllähän ne vähän koinsyömiltä näyttää päivittäisen furminoinnin seurauksena, mutta eipä se haittaa, kun ei näyttelyihin olla menossa. Pääasia, ettei imuria tarvitse heilutella joka päivä!


Kymmenen minuutin harjauksen saalis


21.10. Banjolla Hornerin syndooma

Elokuussa Banjolla todettiin ns. Hornerin syndrooma. Syytä siihen ei löydetty. Usein oireet häviävät parin kuukauden kuluessa itsestään, mutta näyttää siltä, että Banjon silmä jää tuollaiseksi. Oireena on siis osittain silmän peittävä vilkkuluomi. Banjoa tuo ei näytä haittaavan mitenkään.

Minulle moinen syndrooma oli ihan tuntematon juttu. Kyseessä on silmän alueen sympaattisen hermotuksen häiriötila. Joskus taustalla voi olla esim. korvatulehdus, mutta Banjon korvat olivat siistit ja oireettomat. Vaurio voi periaatteessa olla missä tahansa hermon kulkualueella aivoista rinta- ja kaularangan kautta päähän. Bonjolle tehdyn fenyyliefriinitippatestin perusteella vaurio näyttää paikantuvan hermon ääreisalueelle, lähelle silmää.




23.7. Alkuvuoden kuulumiset

Sivujen päivitystauko venähti sitten reilun puolen vuoden mittaiseksi. Tässä pikainen tiivistelmä vuoden ensimmäisen puoliskon tapahtumista.

Maaliskuussa meidän lauma kasvoi yhdellä ihmisvauvalla. Koirat ottivat uuden tulokkaan vastaan tyynen viileästi. Tällä kertaa ei nähty suurta ilakointia tai yleensäkään minkäänlaista kiinnostusta tuhisijaa kohtaan. Nähtävästi niillä on vielä muistissa, mikä riesa vauvoista tulee, kun ne oppivat ryömimään.


Uusi pikkuveli on nimeltään Noa.

Boris ja Emil collieiden talvipäivillä 7.3.2010

Koirat olivat koko talvikauden treenitauolla, koska en halunnut tällä kertaa lyllertää ison mahani kanssa agikentällä. Keväällä Boris jatkoi ohjatussa agiryhmässä. Aivan mahtavaa oli taas huomata, ettei puolessa vuodessa taidot olleet ruostuneet ollenkaan. Siis koiran taidot. Ohjaajalla oli valitettavasti pieniä pulmia sekä fyysisen kunnon että koordinaatiokyvyn kanssa. Tavoitteena on kuitenkin päästä syksyksi taas kisakuntoon.

Banjolla todettiin nivelrikko, joten sen agilityura on nyt ohi. Harmittavasti jäi se viimeinen nousunolla saamatta, joten kolmosiin ei koskaan sen kanssa päästy. Banjon menoa vaiva ei ole hidastanut, mutta liian kovan riehumisen jälkeen saattaa pientä ontumista näkyä.




Espoossa on ihana Toppelundin koiraranta, jota pojat ovat innolla hyödyntäneet kuumina kesäiltoina.